Siirry sisältöön
perhe.care logoperhe.care

Löydä hoivaa maailmanlaajuisesti

Autamme perheitä löytämään luotettavia hoivapalveluita 64 maassa Amerikassa, Euroopassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Kansainvälinen hoivaopas: Ikääntyneiden palvelut Euroopassa ja maailmalla

Kun perheenjäsen asuu ulkomailla tai suunnittelee muuttoa toiseen maahan, eri maiden hoivajärjestelmien, sosiaaliturvan ja viranomaisvalvonnan tunteminen auttaa tekemään turvallisia päätöksiä. Euroopassa ja maailmalla vanhustenhoidon järjestelmät perustuvat useisiin päämalleihin:

Pohjoismainen hyvinvointimalli (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja)

Pohjoismaissa ikääntyneiden hoivasta vastaa pääosin julkinen sektori (Suomessa hyvinvointialueet, Ruotsissa ja Tanskassa kunnat). Palveluasumiseen ja kotihoitoon pääsy perustuu lakisääteiseen palvelutarpeen arviointiin. Asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia ja niissä on lakiin perustuvat enimmäisrajat. Palvelusetelillä perhe voi valita myös valvotun yksityisen hoivakodin.

Länsi-Euroopan sosiaalivakuutusjärjestelmä (Saksa, Ranska, Belgia, Alankomaat)

Monissa Keski- ja Länsi-Euroopan maissa toimii lakisääteinen pitkäaikaishoivavakuutus (kuten Pflegeversicherung Saksassa tai Wlz Alankomaissa) tai verorahoitteinen tuki (kuten APA ja EHPAD-järjestelmä Ranskassa). Hoivan tarve pisteytetään standardoitujen asteikkojen mukaisesti, mikä määrittää julkisen korvauksen tason.

Britteinsaaret ja Irlanti (NHS, kunnallinen tuki ja Fair Deal)

Isossa-Britanniassa sosiaalihuolto on kunnallista ja varallisuustestattua (£23 250 pääomaraja Englannissa), kun taas terveydenhoito kuuluu maksuttoman NHS:n piiriin. Irlannissa valtion lakisääteinen Fair Deal -ohjelma (NHSS) osallistuu ympärivuorokautisen hoivakodin kustannuksiin tulojen ja varallisuuden mukaan.

Rajat ylittävän hoivan muistilista perheille

1. Selvitä eläkeläisen sairaanhoito-oikeuksien siirto kohdemaahan S1-lomakkeella tai KELA-rekisteröinnillä.
2. Laadi ajoissa maasta toiseen tunnustettu edunvalvontavaltuutus.
3. Tarkista aina kohdemaan viralliset valvontarekisterit (kuten Valvira Suomessa tai CQC Isossa-Britanniassa) ennen sopimuksen tekemistä.

Usein kysyttyä rajat ylittävästä ikääntyneiden hoivasta ja oikeuksista

Miten eläkeläisen sairaanhoito-oikeus toimii toiseen EU/ETA-maahan muutettaessa?

Kun Suomesta eläkettä saava henkilö muuttaa vakinaisesti toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin, sairaanhoito-oikeus järjestetään Kelan myöntämällä S1-lomakkeella (aiemmin E121). Lomake rekisteröidään uuden asuinmaan lakisääteiseen sairausvakuutuslaitokseen, jolloin eläkeläinen saa paikallisen julkisen terveydenhuollon palvelut samoilla ehdoilla ja asiakasmaksuilla kuin kyseisen maan omat kansalaiset. Kela vastaa hoidon todellisista kustannuksista valtioiden välisenä korvauksena EU-asetuksen 883/2004 mukaisesti.

Voiko suomalaisen edunvalvontavaltuutuksen rekisteröidä tai tunnustaa ulkomailla?

Suomessa Digi- ja väestötietoviraston (DVV) vahvistama edunvalvontavaltuutus (tai lääketieteellinen hoitotahto) ei aina siirry automaattisesti voimaan toisessa maassa. Haagin vuoden 2000 aikuisten suojelua koskeva yleissopimus helpottaa valtuutuksen tunnustamista jäsenvaltioissa, mutta käytännössä asiakirjoista tarvitaan usein virallinen apostille-todistus ja auktorisoidun kääntäjän käännös kohdemaan kielelle. On aina suositeltavaa laatia rinnakkainen valtakirja tai notaarin vahvistama asiakirja suoraan kohdemaan kansallisen lainsäädännön mukaan.

Miten hoivakotien asiakasmaksut ja omavastuut määräytyvät Euroopassa?

Pohjoismaissa hoivakodin asiakasmaksu lasketaan tulojen mukaan siten, että asukkaalle taataan laissa säädetty vähimmäiskäyttövara (Suomessa vähintään 182 euroa kuukaudessa). Keski- ja Länsi-Euroopassa (kuten Saksassa tai Ranskassa) ja Isossa-Britanniassa hoivakodin asumis- ja ateriakulut laskutetaan kiinteinä kuukausivuokrina, joihin varattomat voivat hakea kunnallista sosiaaliapua tai toimeentulotukea vastaavaa tukea tarkan varallisuusselvityksen perusteella.

Mistä löytää luotettavaa tietoa ulkomaisten hoivakotien valvonnasta ja laadusta?

Luotettavin tieto perustuu aina kansallisten valvontaviranomaisten julkisiin rekistereihin ja tarkastusraportteihin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa toimintaa valvoo Care Quality Commission (CQC), Ranskassa ARS ja Conseils départementaux, Ruotsissa IVO (Inspektionen för vård och omsorg) ja Suomessa Valvira yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Hakemistomme kokoaa yhteen nämä viranomaislähteet ja suorat yhteydenotot kunkin maan palveluntarjoajiin.

Miten omaishoidon tuki ja perhehoitajan oikeudet toimivat kansainvälisissä tilanteissa?

Suomessa hyvinvointialueen myöntämä omaishoidon tuki ja lakisääteiset vapaat ovat sidottuja vakinaiseen asumiseen Suomessa. Jos ikääntynyt omainen tai hoitava perheenjäsen muuttaa pysyvästi toiseen maahan, suomalainen omaishoidon tuki päättyy yleensä muuttohetkellä. Kohdemaasta voi kuitenkin hakea paikallisia etuuksia (kuten Ranskan APA-tukea omaishoitajille tai Saksan Pflegegeld-rahaa) paikallisen sairaus- ja hoivavakuutuslaitoksen kautta S1-rekisteröinnin tultua voimaan.

Kuinka tutkimme ja vahvistamme nämä tiedot

Tiimimme kokoaa tämän luettelon julkisista rekistereistä ja palveluntarjoajien tiedoista sekä tarkistaa sen luotettavista lähteistä.